Rahmaninov: VIGILIA

su 18.3. kello 19.00

Rahmaninov: VIGILIA Sipoon kirkko

Musiikkitalon kuoron konsertti, johtaa Nils Schweckendiek. Vapaa pääsy, ohjelma 10€. Yhteistyössä Sibbo svenska församling ja Sipoon suomalainen seurakunta.

Sergei Rahmaninov: Vigilia op. 37

Sergei Rahmaninovin Vigilia liittyy Venäjän historian suureen murrosvaiheeseen. Vankasti Venäjän ortodoksisen kirkon perinteisiin juurtuva teos syntyi vain kahdessa viikossa alkuvuodesta 1915, ja ajankohtansa perusteella sen voi nähdä sekä sotavuosien isänmaallisena eleenä (Venäjä oli liittynyt 1. maailmansotaan hyökkäämällä Itä-Preussiin 17. elokuuta 1914) että hengellisyyden viestinä vastakohdaksi sodan barbaarisuudelle. Kantaesitys oli 10. maaliskuuta 1915, 23. maaliskuuta uuden kalenterin mukaan, ja konsertin tuotto luovutettiin sodan uhrien auttamiseen. Mutta vain muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1918, Lokakuun vallankumouksessa vallan kaapanneet bolshevikit julistivat hengellisen musiikin kielletyksi ja korvasivat Rahmaninovin Vigilian kantaesittäneen Moskovan synodin kuoron ”Kansan kuoroakatemialla”. Siitä pitäen Vigiliaa ei saanut esittää julkisesti Venäjällä ennen kuin vasta 1980-luvulla. Neuvostoliiton valtion akateeminen kuoro tosin levytti teoksen vuonna 1965, mutta tämä tallenne oli tarkoitettu yksinomaan vienti- ja tutkimuskäyttöön.

 

Ortodoksisessa kirkossa ei sallita soitinten käyttöä, mutta jokainen ortodoksisen jumalanpalveluksen kokenut tietää, kuinka rikasta ja monipuolista niiden laulumusiikki on. Ortodoksinen kirkko vastusti kuitenkin pitkään lauluperinteensä konserttikäyttöä. Erityisesti Pietarin hovikapelli ylläpiti ankaria rajoituksia kirkkomusiikin käytölle, kunnes Tshaikovskin kustantaja voitti v. 1878 oikeusjutun, jolla saatiin lupa esittää tämän Liturgia op. 41 kirkon ulkopuolella. Tshaikovski oli konservatiivi kirkkomusiikin suhteen ja noudatti läheisesti saksalaista koraalityyliä. Hän myös editoi tunnetuimman venäläisen kirkkomusiikin säveltäjän, 1700-luvulla eläneen Dmitri Bortnianskin, teokset julkaisua varteen kymmenenä niteenä. Nuoremmat säveltäjät sen sijaan perehtyivät vanhempia traditioita koskevaan tutkimukseen luodakseen omaperäisemmän ja leimallisesti venäläisen kirkkomusiikkityylin. Rahmaninov hyödynsi kolmea vanhaa yksiäänisen kirkkolaulun perinnettä Vigiliassaan: znamenni-sävelmiä, kiovalaisia sävelmiä ja kreikkalaisia sävelmiä, joista kaikista oli tuohon aikaan jo saatavilla painettuja kokoelmia. Lisäksi hän sommitteli itse vastaavan tyylisiä sävelmiä viiteen teoksen osaan. Käyttäen esikuvanaan Glinkan uraauurtavaa kansallishenkistä orkesteriteosta Kamarinskaja Rahmaninov sovitti kirkkosävelmät alati muuttuvin tekstuurein, välttäen länsimaisen musiikin tapaa luoda jännitteitä ja niiden purkauksia modulaatioiden kautta. Saksalainen Christoph Flammin sanoin Rahmaninov loi Vigiliassaan ”anonyymin muinaisuuden ja modernin omaperäisen tyylin liiton, jossa ovat vaikuttavalla tavalla tasapainossa säveltäjän subjektiivisuus ja uskonnollinen etäännytys (joka sinänsä on ortodoksisuuden ydintä)”.

 

Vigiliaa on esitetty lähes yksinomaan konserttikäytössä kiitetyn kantaesityksensä jälkeen. Tähän on useita syitä[, joista eräs on sen liturgisen käytön hankaluus]. Vigilia on liturginen kokonaisuus, jossa yhdistyy kolme hetkipalvelusta: ehtoopalvelus, aamupalvelus ja ensimmäisen hetken palvelus. Vigiliaa vietetään jokaisen sunnuntain ja suurten juhlapäivien aattoina, mutta kirkkovuoden pysyvien ja vaihtuvien tekstien monimutkaiset säännöt sekä kirkkomusiikin sävellajien kahdeksanviikkoinen kierto asettavat suunnattomia haasteita yleispätevän liturgisen musiikin säveltämiselle. (Tshaikovski valitti aikoinaan, että edes papit eivät osanneet antaa hänelle tarkkoja ohjeita, sillä he eivät ilmeisesti itsekään osanneet tulkita liturgian sääntöjä.) Tämän vuoksi Rahmaninov rajoitti valintansa liturgian keskeisiin vakio-osiin, joista eräät esiintyvät myös katolisessa liturgiassa eri nimillä – Gloria, Magnificat ja Nunc dimittis. Toinen syy on, että Rahmaninovin musiikki on kuoromusiikkina erittäin haastavaa ja tavanomaiselle kirkkokuorolle kohtuuttoman vaativaa: sen monipuoliset tekstuurit jakautuvat jopa 11 ääneen, harmoniat risteilevät värikkäästi Ges-duurista F-duuriin, As-duurista d-molliin, c-molliin ja a-molliin, muinaisten sävelmien rytmit polveilevat vapaasti (yli puolet osista on kokonaan ilman tahtilajimerkintää), teoksessa on näyttävät altto- ja tenorisoolot, ja äärimmäisen matalat bassostemmat vaativat syvistä syvimpiä miesääniä, joita Venäjällä kutsutaan nimellä oktavist ja joista Nikolai Danalin, kantaesityksen johtaja, kerran sanoi: ”He ovat yhtä harvinaisia kuin parsa jouluna.”

 

Tshaikovskin ja Rahmaninovin välillä usea muukin säveltäjä sävelsi Vigilian, mm. Ippolitov-Ivanov, Kalinnikov ja Gretshaninov. Rahmaninovin mestariteos onkin nähtävä pitkän perinteen viimeisenä ja suurimpana huipentumana, jonka jälkeen koko perinne katosi peruuttamattomasti historian hämärään. Rahmaninov itse, kaikessa itsekriittisyydessäänkin, piti teosta erityisen onnistuneena ja toivoi, että sen viides osa (”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä”) – hänen oma suosikkinsa – laulettaisiin hänen hautajaisissaan.

 

Nils Schweckendiek

Suomennos: Jaakko Mäntyjärvi


Katso myös

ke 22.8. klo 18.30

Viirilän kota, Palokalliontie

Nuotioilta Viirilän kodalla / peruttu!

Peruttu, ensi kesänä Nuotioiltoja jälleen!
su 26.8. klo 10.00

Söderkullan kirkko

Söderkullan kirkon avajaiset ja käyttöön vihkiminen

Avauspäivän jälkeen kirkolla avoimet ovet 27.8.-31.8. klo 9-20.
to 6.9. klo 16.00

Seurakuntatalo

Lapsikuoro Välke / syyskauden aloittajaiset, yhteisharjoitus

Alakoululaisten kuoro, harjoitukset torstaisin Söderkullassa ja Nikkilässä