Sipoon Vanha kirkko, eli Pyhän Sigfridin kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä keskiaikaisessa muodossaan säilyneistä Suomen keskiaikaisista kirkoista. Kirkko on valmistunut 1450-luvulla. Kirkon rakentaja on nk. Pernajan mestari, jonka käsialaa ovat myös peräkanaa rakennetut Vantaan, Pernajan ja Pyhtään kirkot sekä Porvoon tuomiokirkko.

Kirkko rakennettiin aikanaan kolmen tärkeän väylän risteykseen: Kirkolla kohtaavat Suuri Rantatie, Tuusulasta tuleva keskiaikainen tie sekä Sipoonjoki. Luultavasti kirkkoa on edeltänyt samalla paikalla sijainnut puukirkko.

Kirkko palveli sipoolaisia yli 400 vuotta, kunnes se lopulta kävi liian ahtaaksi. Seurakunta rakensi 1885 uuden, ison ja lämpimän tiilikirkon ja jätti vanhan kirkon. Irtaimisto huutokaupattiin 1901, arvokkain esineistö talletettiin Porvoon museoon.

Vuonna 1914 kirkon kohtalosta huolestuneet perustivat kotiseutuyhdistyksen (Sibbo Hembygdsforskningsförening), joka otti asiakseen pelastaa kirkon. Kirkko entisöitiin arkkitehti A.W. Ranckenin johdolla vuosina 1935-37 lähelle alkuperäistä keskiaikaista asuaan. 

Vanha kirkko on sipoolaisten kesäkirkko: juhannuksesta alkaen molemmat seurakunnat viettävät messunsa Vanhassa kirkossa. Kirkko on myös suosittu vihkikirkko.

Kirkon vanhin ”esine” on alttari-ikkunalle sijoitettu triumfikrusifiksi, jonka alkuperäinen paikka on kuoripilareiden välissä. Krusifiksi on 1400- ja 1500-lukujen vaihteesta. Kellotapuli on vuodelta 1811.

Kesäkuukausien aikana seurakunta järjestää sunnuntaisin messun kirkossa Sipoon kirkon sijaan. Vain konfirmaatiomessut vietetään Sipoon kirkossa. Se on myös suosittu hää- ja konserttikirkko. Kesällä kirkossa vierailevat tuhannet turistit.